"Rantaraitti"

"Matkaa taitamme kohden rantaa.

Taipaleemme kauas aatoksissain kantaa.

Tie syksyinen rinnan kaislojen.

Tajuntani reitin kaltainen.

Kyselemme "Miten tänne tulimme?"

Miten yhteen sulimme.

Oliko matkamme tuo kohden ruusutarhaa,

Unelmaa ja halujen, toiveiden harhaa.

Et vastausta kysymykseeni anna.

En siitä kauaa kaunaa kanna.

Parempi kai elää unelmassa,

kuin maailmassa ja ruumiissa palelevassa.

Matkaamme jatkan kera ajatusten.

Kohden rantaa toiveiden.

Pian matka loppu on.

Saavutamme pian aatosten rannikon.

Ei löydy rannalta tuolta hakemaani.

Ei tuonut onnea löytämäni talismaani.

Hiekkaan rannan sen syvään kaivan.

Rakennan kaarnasta pienen laivan.

Laivan matkaan tuuppaan kera toiveiden.

Rannikolle onnen toivon sen päätyen.

Vaan ei päätynyt toive ulappaan laajaan.

Lammikon savisen rantaan, vain kaarnalaivaan.

Selkäni lammikolle tuolle käännän.

Pois itseni sen läheisyydestä väännän.

Jatkan matkaa pitkin tietä toiveiden.

Sinut sillä vielä joskus kohdaten."

Lyrix and all by Joshua "Jah Hookah" Samola

"Baarin lasin vaari"

“Jokainen selvä päivä on liikaa.
En kestä mä selvinpäin.
Jokainen selvä päivä on liikaa.
Sen nyt näin.
Näin yllättäin.
Kun työttömäks jäin.
... ... ...
Seisoin ikkunan ääressä baarin.
Näin siellä seisovan vaarin.
Nosti vaari tuo kättänsä mulle.
Hymyssä suin.
Sisään mä uin.
Baariin lukkiuduin.
... ... ...
Nojauduin tiskin tuttuihin kuoppiin.
Pyysin neidiltä mallasta tuoppiin.
Liian pitkä vain oli mun piikki.
En mitään saanut, ja se mulle riitti.
... ... ...
Jokainen selvä päivä on liikaa.
En kestä mä selvinpäin.
Jokainen selvä päivä on liikaa.
Sen nyt näin.
Näin yllättäin.
Kun työttömäks jäin.
... ... ...
Muistui mieleeni tuo tuttu vaari.
Kantapaikkansa on toinen baari.
Sinne suorilta suksin.
Mä paljain jaloin.
Ja juoksemaan aloin.
... ... ...
Saavuin ovelle uuden baarin.
Tapasin lasistaan vanhan vaarin.
Hänelle käteni minä nyt tarjoon.
Ja päädyn varjoon.
Pimeään alhoon.
... ... ...
Jokainen selvä päivä on liikaa.
En kestä mä selvinpäin.
Jokainen selvä päivä on liikaa.
Sen nyt näin.
Näin yllättäin.
Kun työttömäks jäin.
... ... ...
Nyt varjoista noista mä ovelle katson.
Menee sisään naapurin Mattson.
Ei ikkunasta häntä vaari tuo katso.
On elämä ihmisen kuin pajatso.
... ... ...
Jokainen selvä päivä on liikaa.
En kestä mä selvinpäin.
Jokainen selvä päivä on liikaa.
Sen nyt näin.
Näin yllättäin.
Kun työttömäks jäin.”
... ... ...
Lyrix and all by Jah Hookah a.k.a. Joshua Samola