"Rantaraitti"

"Matkaa taitamme kohden rantaa.

Taipaleemme kauas aatoksissain kantaa.

Tie syksyinen rinnan kaislojen.

Tajuntani reitin kaltainen.

Kyselemme "Miten tänne tulimme?"

Miten yhteen sulimme.

Oliko matkamme tuo kohden ruusutarhaa,

Unelmaa ja halujen, toiveiden harhaa.

Et vastausta kysymykseeni anna.

En siitä kauaa kaunaa kanna.

Parempi kai elää unelmassa,

kuin maailmassa ja ruumiissa palelevassa.

Matkaamme jatkan kera ajatusten.

Kohden rantaa toiveiden.

Pian matka loppu on.

Saavutamme pian aatosten rannikon.

Ei löydy rannalta tuolta hakemaani.

Ei tuonut onnea löytämäni talismaani.

Hiekkaan rannan sen syvään kaivan.

Rakennan kaarnasta pienen laivan.

Laivan matkaan tuuppaan kera toiveiden.

Rannikolle onnen toivon sen päätyen.

Vaan ei päätynyt toive ulappaan laajaan.

Lammikon savisen rantaan, vain kaarnalaivaan.

Selkäni lammikolle tuolle käännän.

Pois itseni sen läheisyydestä väännän.

Jatkan matkaa pitkin tietä toiveiden.

Sinut sillä vielä joskus kohdaten."

Lyrix and all by Joshua "Jah Hookah" Samola

"Baarin lasin vaari"

“Jokainen selvä päivä on liikaa.
En kestä mä selvinpäin.
Jokainen selvä päivä on liikaa.
Sen nyt näin.
Näin yllättäin.
Kun työttömäks jäin.
... ... ...
Seisoin ikkunan ääressä baarin.
Näin siellä seisovan vaarin.
Nosti vaari tuo kättänsä mulle.
Hymyssä suin.
Sisään mä uin.
Baariin lukkiuduin.
... ... ...
Nojauduin tiskin tuttuihin kuoppiin.
Pyysin neidiltä mallasta tuoppiin.
Liian pitkä vain oli mun piikki.
En mitään saanut, ja se mulle riitti.
... ... ...
Jokainen selvä päivä on liikaa.
En kestä mä selvinpäin.
Jokainen selvä päivä on liikaa.
Sen nyt näin.
Näin yllättäin.
Kun työttömäks jäin.
... ... ...
Muistui mieleeni tuo tuttu vaari.
Kantapaikkansa on toinen baari.
Sinne suorilta suksin.
Mä paljain jaloin.
Ja juoksemaan aloin.
... ... ...
Saavuin ovelle uuden baarin.
Tapasin lasistaan vanhan vaarin.
Hänelle käteni minä nyt tarjoon.
Ja päädyn varjoon.
Pimeään alhoon.
... ... ...
Jokainen selvä päivä on liikaa.
En kestä mä selvinpäin.
Jokainen selvä päivä on liikaa.
Sen nyt näin.
Näin yllättäin.
Kun työttömäks jäin.
... ... ...
Nyt varjoista noista mä ovelle katson.
Menee sisään naapurin Mattson.
Ei ikkunasta häntä vaari tuo katso.
On elämä ihmisen kuin pajatso.
... ... ...
Jokainen selvä päivä on liikaa.
En kestä mä selvinpäin.
Jokainen selvä päivä on liikaa.
Sen nyt näin.
Näin yllättäin.
Kun työttömäks jäin.”
... ... ...
Lyrix and all by Jah Hookah a.k.a. Joshua Samola

"Miehiä joiden mukaan nimetään katuja"

"Olemmeko miehiä joiden mukaan nimetään katuja?
Miehiä joiden nimiin kerrotaan iltasatuja?
Olemmeko me miehiä joille patsaita valetaan?
Miehiä joiden mukaan nimittämään kaikkea aletaan?

Olemmeko me naisia joille hattua nostetaan?
Naisia joille toisiin miehiin koskemiset miehille kostetaan?
Olemmeko me naisia jotka turvan antavat?
Naisia jotka taakkansa yhteiskunnan ryhdillä kantavat?

Olemmeko me poikia jotka tekevät metkuja?
Poikia joista metkujen saatossa tuleekin retkuja?
Olemmeko me poikia jotka veistävät puu-ukkoja vajassa?
Poikia jotka leikkivät sotaleikkiä rakentamassaan havumajassa?

Olemmeko me tyttöjä jotka hiuksiinsa nauhan laittavat?
Tyttöjä jotka ripsensä taivuttimella tahallaan taittavat?
Olemmeko me tyttöjä joilla ei ole suuria tissejä?
Tyttöjä joista loppujen lopuksi ei tullutkaan missejä?

Olemmeko me noita tosia joilla kaikki on paremmin?
Olemmeko me niitä jotka katsovat aurinkoon silmin aremmin?
Olemmeko me heitä joilta jotain jäi aina puuttumaan?
Olemmeko me teitä joita yritimme saada suuttumaan?

Ei. Me olemme meitä, emmekä muuksi siitä tule muuttumaan."


By Joshua "Jah Hookah" Samola

"Oikeutettu itsemurha"

Hei!

Sain tänään jälleen uutisen itsemurhan tehneestä kaveristani. Henkilö oli 22-23 vuotias, joten aika nuori. Mikä hänet tekoonsa ajoi jää varmaankin hämärän peittoon, mutta tarvitseeko itsemurhaa perustellakaan?
Vanhempamme, enemmän tai vähemmän, yhdessätuumin ovat jälkeläisensä, eli meidät, tähän maailmaan saattaneet. Tällöin he ovat ajatelleet ainoastaan itseään ja helpottaneet teollaan mahdollista vauvakuumettaan, eivät lainkaan tulleet ajatelleeksi sitä mitä Me olemme asiasta mieltä. Tällöin ei heidän tai kenenkään muunkaan tulisi estämän, mahdollista itsemurhayritystämme, tai kommentoida, kritisoida sen järkevyyttä.
Onko itsemurhassa järkeä? Omasta mielestäni kyllä on. Jos ihminen on, ikään katsomatta, tietoinen lopullisesta valinnastaan ja täydessä ymmärryksessä, tai edes hieman tolkuissaan, päättänyt lopettaa maallisen taipaleensa, on minusta hänellä siihen aina oikeus!
Jos haluaa ymmärtää elämää kokonaisuudessaan, ja saada siitä kaiken irti, on kuoltava, koska kaikella on kääntöpuolensa.
Miten ymmärtäisimme elämän ihanuutta jollemme pelkäisi kuolemaa? Sitä onko kuolemassa mitään pelättävää, on vaikeahko mennä ns. “asiantuntijoilta” kyselemään. Mutta Jos ajattelemme orgaanistaelämää kokonaisuutena, johon kuolema väistämättömästi, tavalla tai toisella, kuuluu, on meidän hyväksyttävä se tosiasia, että tasan puolet olemassaolon tarkoituksesta on kuolemaa ja toinen puoli elämää. Yleensä ensin eletään. Tai tiedä nyt sitäkään....
On helpompi ymmärtää noin 60-vuotiaan, perheensä, työnsä ja terveytensä menettäneen “ihmisraunion” itsemurhaa, koska mielestämme hänellä ei enää ollut syytä elää. Kuitenkin kuolema on kuolema, koskettipa se vastasyntynyttä vauvaa tai 92-vuotiasta invalidia.
Jos ihminen on elämäänsä tympääntynyt, ja kokee ettei hänellä ole täällä “maanpäällisessä helvetissä” enää mitään, jonka vuoksi taivalta jatkaa, niin ei muuta, kuin henki pois. Tämä kuullostaa rujolta ja julmalta, mutta tarkoituksenani ei ole yllyttää ketään itsemurhaan, tai edes sen suunnitteluun. Kuitenkin, jos päädytte tekemään itsemurhan, tehkää se vahingoittamatta muita fyysisesti. Siis älkää ajako autolla vastaan tulevan koulubussin nokkaan jne.
Sitä ei mielestäni tarvitse miettiä kuinka pahan olon itsemurha tuottaa, itsemurhan tehneen henkilön vanhemmille, lähimmäisille, kavereille....Kun meidät tänne synnytettiin, meidät tarkoitettiin elämään yksilöinä ja toimimaan oman parhaamme mukaan.
“Turha pyytää anteeksi sitä, että lyö vasaralla omaan sormeensa.”
Vertaukseni herättää joka tapauksessa kränää, koska ihmisten mielestä itsemurha ja vasaranisku sormeen ovat eriarvoisia asioita. Eivätkä ole! Jos kumpaisenkin teon takana on teon kohde itse!
Itsemurhan tehnyttä ihmistä ei pidä säälimän, eikä hänen omaistensa suruun ottaman kantaa. Siitä ei apua ole.
Turha kaunistella, ymmärtävänsä toisten tuskaa. Parempi ajatella, että itsemurhan tehnyt henkilö on päässyt haluamaansa päämäärään, ja onnellinen. Vihdoinkin.
Se ettei onnensa tullut kuntosalilla käynnistä, käteenvetämisestä tai purkkapallojen puhaltelusta, vaan kuolemasta, on tavallaan helpotus omaisillekin, koska löysipähän itsemurhan tehnyt hemmo keinon olonsa helpotukseen lopultakin.
“Elämä on kuoleman veriveli ja kun arkussa hautaan kannetaan on turha suunnitella comebackia.!
Vaikka olit kaverini en ryhdy sinua suremaan, itse parhaiten tiesit mitä teit, en ole mikään sinua asian suhteen neuvomaan, enkä sitä voisi tehdäkään. Toivotan sinulle tervemenoa, minne sitten päädytkin. Toivottavasti parempaan. Nähellään!
t: Joosu

"Hetki aikaa tuota"

“Lasketaanpas nää vuodet yhteen.
Kootaan ne nippuun kuin kauralyhteet.
Heitetty, poltettu pois paljon.
Sentään jotain jäljellä on.
..
..
..
Ystävät hyvät, arvet syvät.
Kuka korjatane voi?
Kuka tapahtua sen antoi?
..
..
..
Olinko se minä?
Olitko se sinä?
Sitä koskaan kai tiedä ei.
Silti osan se minusta mukanaan vei.
..
..
..
Jälkiviisaus ei lohtua suo,
vain katkeran maun se menneistä
suuhun tuo.
Jatkavani toivon vielä hetken.
Ennenkuin käännän viimeisen lehden.
..
..
..
Aikojen alussa Jumala loi apinan.
Antoi sille kyvyn muuttua.
Kasvaa ylös, nostaa kapinan.
Sotaa tosiamme kohtaan tuottaen.
Huomiseen parempaan kai luottaen.
..
..
..
Mitä luottamus tuo aikaan sai?
Sitä tiedä en edelleen vain.
Sanat pahat sanottu on.
Muassaan tuoneet tuomion.
Anteeksi en tekojani silti pyydä.
Tai itseäni anna myydä.
..
..
..
Mallinen mammona ja henkinen manna.
Ei ne muodossaan tuossa mulle mitään anna.
Käskee vain ”Seurauksesi siitä itse kanna!“
..
..
..
Kantaa voin kai paljonkin.
Vain jos kanssani niin sovin.
Sopimus tuo on vain sana.
Merkityksetön kuin päätön kana.
..
..
..
Ilman mieltä.
Ilman kieltä.
Jolla kertoa sen vois.
Asian tuon joka viimein onnen sois.
..
..
..
Kunpa kerran edessäin arkku olisi,
ja mulla avain, joka siihen sopisi.
Nyt lipas Pandoran aukaisijansako löytänyt on?
..
..
..
Lipasta raotan.
Sen sisään kurkistan.
Ei salaisuutta se sisälleen kätkenyt.
Omat kasvoni sieltä, kuin peilistä näen nyt.
..
..
..
Löytyi vain Minä.
Yksin pimeässä istumassa.
Ja ilmeettömät kasvoni mun.
Kunpa vierelläin vielä nähdä voisin sun.
..
..
..
Vain kuunvalo halkoo puiston,
kuin valot etsradin.
Saaden minutkin loistamaan.
Kuivuneet kaislat nuo lammenrannan alkaa kahisemaan.
..
..
..
Mielikuvitukseni jatkaa matkaa.
Horsmat, lehdet jälleen hurraa.
Pian keikka ohi on ja aamu jo sarastaa.
..
..
..
Nyt nöyränä huomaan,
kun tuuli nostaa minutkin lehtenä ilmaan.
Ja puhaltaa, noille öisille kaduille tanssimaan.
..
..
..
..
..
Lyrix and all from Joshua "Jah Hookah "Samola

"Läppänä"

Tämä on viesti jonka aion hänelle lähettää, mikäli tilanne vaatii tiukkoja toimenpiteitä.:

Kuulepas Läpyskä jos et tajunnut että kysely oli facebookin oma Friendfacts kysely, joka koski kaikkia kavereita, niin otapa ensin asioista selvää ennen kuin lähdet soitellen sotaan. Se kysely oli ylläpidon tekemä, jossa kai kysyttiin tyyliin. "Haluaisitko tietää miltä Minna näyttää bikineissä?" vastaavia kysymyksiä on kuten "Onko Petro Mustola kaverisi?" " Tai "Luuletko olevasi älykkäämpi kuin Marko Lappeteläinen?" Ensimmäistä lukuunottamatta vastasin kaikkiin kyllä.

Apeaa, että joutuu opettamaan itseään vanhempaa, muka älykköä yksinkertaisissa asioissa. Noh, jos sitä joskus olisi selvinpäin niin ehkä homma luistaisi. Ja hakkasit sitten Kauppis Otonkin, hmm...huonompi homma, ottaen huomioon, ettei tekoon ollut mitään perusteltua syytä.

Lähetäpä vielä yksikin viesti niin saat syytteen kotirauhanhäirinnästä ja näytän koko viestiketjusi suoraan Kinnuselle. Se tuskin parantanee asemaasi syytteen, jonka kuulemma olet saamassa, suhteen. Syyte on sananmukaisesti "lapsellinen";) Linnat ympäri suomen ovat ilmoitettuja mistä rikoksesta sinne tulet joutumaan ja sinulla jos kellä lienee kokemusta siitä miten kohdellaan henkilöitä jotka ovat näihin "lapsellisuuksiin" sortuneet. Minäpä kerron. Ne maksetaan samalla mitalla takaisin:D

Viimeinen viestisi "Katellaan" tuskin enää on toivelistallasi, mutta katsotaan pois. Ja tälläerää ihan loppuun asti. Liian moni tekemisesi on jäänyt kaivertamaan Iisalmelaisten mieliä. Olen asiasta keskustellut ja YHTÄKÄÄN ainutta positiivista palautetta ei sinusta ole ilmennyt. Kerro paikka ja aika. Muista ottaa kamuja mukaan, koska minä otan jokaisen jolla on sinua vastaan jotain. Ja niitähän riittää. Paljonkos sinulla niitä oli....?

"Perkele vai Jumala?"

Hei!

Tuossa eräänä päivänä ryhdyin pohdiskelemaan asioiden ns. “kääntöpuolia”. Elikkäs jos ei ole kuolemaa ei ole syntymääkään. Jos ei ole mustaa ei ole valkoistakaan. Jos ei ole Jumalaa ei ole Perkelettäkään ja niin edelleen.
Tästä sikisi mieleeni aivoitus, jota jo jokunen vuosi sitten pohdiskelin, mutten päässyt selvyyten asian laajamittaisuudesta johtuen yksinkertaisesti siitä, että aprikoin asiaa yksikseni:)
Miksi on niin tuomittavaa uskoa Perkeleeseen eli Saatanaan, Piruun jne., jos Jumalaan uskova on suorastaan laupias? Tietojeni mukaan niin taivasten Jumala kuin manalan Perkele ovat täysin tasavertaisia. Perkelehän on langennutenkeli. Latinan sana Lusifer tarkoittaa “valontuojaa”, tämän ilmeisestikin osa jo tiedosti, ja nyt loputkin.
Piileekö Satanismin aiheuttama kauhu siinä, että tietyt kultit tai aiheeseen liian syvälle uppoutuneet tahot ovat suorittaneet uskonnollisissamenoissaan “epäpyhiä” tekoja?
Nyt kysyisinkin, että jos annettaisiin vain kaksi mahdollista uskon kohdetta, taivasten Jumala ja manalan Perkele, niin kumpaan uskoisit? Kysymys olisi esitettynä ns. “ase ohimolla” taktiikalla, jolloin välimuotoja ei olisi mahdollista valita.
Jos uskoisit Perkeleeseen anna arvosana 4.
Jos taasen uskot kristinuskon Jumalaan anna arvosana 10.
Sitten kun taasen joulu koittaa ja kristinuskon asiat tulevat ajankohtaisemmiksi, julkaisen tekstin, jossa arvioin ihmisten mielipiteitä, niin joulunvietonnollisissa merkeissä sekä uskonnon roolissa joulun viettoon.
Samaisessa kirjoitelmassa kerron “äänestyksen” tuloksen. Kumpi voittanee, se jää teidän varaanne. Itse en anna arvosanaa lainkaan, joten älkää tekään vastatko enemmistön mukaan.
Myös kommentointi on toivottua. Kertokaa mielipiteenne, mieluiten perusteiden kera.

Lisätäkseni vastausintoa liitän yhteyteen ns. "uhrilahjan". Jumalan valitsijat saavat uskonsa todistamiseksi käydä vuoden ajan kaikissa jumalanpalveluksissa, kun taas Perkeleen kannattajat ostavat lemmikkikaupasta kanin, jonka kirveellä silpovat elävältä. Tekoja vartio aivopesty robo-nazi-kyttä ilman minkäänasteista uskoa, joten armoa on turha anella.

Terkuin Joshua Samola